2015-imut Ukiumoortumik nassuiaat

Aallaqqaasiut

2015-imut Ukiumoortumik nassuiaat (PDF-fil)

Inatsisitigut siunnersuisarfik IKIU imminut pigisoq ukiuni tallimani affarmilu maanna ingerlareerpoq. Innuttaasut oqartussaasullu IKIU-mik ilisimasaqarnerat annertusingaatsiarsimavoq, aammalu 2015-imi saaffiginnittut 1.300-it missaannik amerlassuseqarput. Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ornigullutik, oqarasuaatikkut e-mail-ikkulluunniit saaffiginnissutinik tigusisoqartarpoq, taakkulu pisortanut taamatullu inuinnarnut inatsisinut assigiinngitsorpassuarnut tunngasuusarput.

Kalaallit Nunaannut eqqartuussisaatsimut inatsimmi § 84, imm. 5 naapertorlugu IKIU tapiiffigineqarsinnaatitaasutut Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministereqarfimmi Inuinnarnut Aqutsisoqarfimmit akuerineqarsimavoq. Tamanna tunngavigalugu Inuinnarnut Aqutsisoqarfik ukiumoortumik tapiissuteqartarpoq. IKIU-p kukkunersiuisumit atsiorneqartumik ukiumoortumik naatsorsuusiortarnissaa aammalu unatut ittumik ukiumoortumik nalunaarusiortoqarnissaa piumasarineqarluni tapiissutit tunniunneqartarput.

Siunertaq

Kalaallit Nunaanni tamarmiusumi innuttaasut, akeqanngitsumik sullinneqarnissamut aningaasaqarnikkut piumasaqaatinik naammassinnittut akeqanngitsumik inatsisitigut sullinneqarnissaat IKIU-mi siunertaavoq.

Kisiannili IKIU-p suliassani suliani aalajangersimasuni siunnersuisarnermit annertunerusussatut isigaa, tassami innuttaasut oqartussaasullu pisinnaatitaaffii pillugit qaammarsaanikkut paasissutissiisarnerup annertusineqarnissaanut IKIU suleqataarusuppoq.

Siunnersuisarfik naatsumik

IKIU 12. februar 2010-mi pilersinneqarpoq, innuttaasunullu 1. juni 2010-mi ammarneqarluni. Pisortat eqqartuussissuserisut atorlugit inatsisitigut siunnersuisarneranni aaqqissuussinerit nalinginnaasut Kalaallit Nunaanni innuttaasut isertitakitsut inatsisitigut siunnersorneqarnissamut pisariaqartitsinerannut naammannginnerat IKIU-p pilersinneqarneranut tunngaviuvoq.

IKIU Kalaallit Nunaat tamakkerlugu innuttaasunut inatsisitigut siunnersuisarpoq, tamatumalu saniatigut IKIU pisariaqartillugu oqalutseqarnissamut ikiuuttarpoq. Taamaalilluni nunami sumiiffinnut, oqaatsinut, kulturimut suliassanullu tunngatillugu ajornartorsiutit, nalinginnaasumik innuttaasut namminneerlutik eqqartuussissuserisumut ikiortissarsiornerminni naammattoortagaasa atuutinnginnissaat IKIU-p anguniartarpaa.

IKIU-p 2015-imi ukiut talimanngorlugit nalliuttorsiornera malunnartiniarlugu allagartarsuarmik saqqummresitsisoqarpoq illoqarfimmilu innuttaasunut kaffillertoqarluni. Tamatumunnga atatillugu Inatsisinik Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq IKIU-mut qaavoq, tassani isertut allat nalliuttorsioqatigalugit.

Attaveqarfissat ammasarfiillu

Inatsisitigut siunnersuisarfiup nuna tamakkerlugu allaffia najukkami uaniippoq: Samuel Kleinschmidtip Aqq. 10, 3900 Nuuk.

IKIU-mut saaffiginninnermi allaffimmut orniguttoqarsinnaavoq, oqarasuaatikkut sianertoqarsinnaavoq, telefax-imik nassiussisoqarsinnaavoq imaluunniit e-mail-ikkut saaffiginnittoqarsinnaalluni.

Allaffik orniguttunut sianertunullu ataasinngornermiit sisamanngornermut nal. 9.00-imiit 15.00-imut ammasarpoq.

Ataasinngornermiit sisamanngornermut nal. 15.00 aamma 17.00 akornanni siunnersuisartut siumoortumik isumaqatigiissuteqareernermi oqarasuaatikkut imaluunniit nammineerluni saaffiginninnikkut naapinneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut mail-it akineqarnerisigut siunnersuisoqartarpoq.

Aqutsisut

Siulersuisut

Siulersuisut IKIU-p qullersaatut oqartussaasuupput. Ingerlatsinerup pingaarnerup pilersaarusiornissaanut siulersuisut akisussaasuupput. Tamatumani pingaartumik naatsorsuusiorneq naatsorsuutinillu akuersisarneq, kiisalu aalajangigassanut pingaarnernut aalajangiisarneq pineqarput.

IKIU suliffeqarfiummat imminut ingerlattoq, taamaalillunilu ilaasortaqanngitsoq piginnitseqanngitsorlu, siulersuisut imminnut isumagisuupput. Inuit pingasuniit tallimanut amerlassuseqartussaapput, taakkulu 2015-imi tassaapput:

  • Eqqartuussissuserisoq Anders Meilvang (siulittaasoq)
  • Eqqartuussissuserisoq Thomas Trier Hansen
  • Eqqartuussisoq Kirsten Thomassen
  • Eqqartuussissuserisoq Naja Joelsen
  • Inatsisartuni kingusinnerusukkullu Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen

Ulluinnarni aqutsineq

Allattoqarfiup ulluinnarni ingerlatsineq isumagisaraa. Tassani aningaasaqarnermik aqutsineq, aningaasaateqarfinnut qinnuteqartarneq, journaliseeriineq, innuttaasut saaffiginnissutaannik suliaqarneq, inniminniisoqarnerani siunnersortinut isumaqatigiissutit, nittartakkap ingerlaavartumik nutarterneqartarnera, sinerissamut angalanissanik pilersaarusiorneq ataqatigiissaarinerlu, kalaallisut-qallunaatut nutserineq (oqaluttaaneq taamatullu najoqqutassanik allassimasunik nutserineq) suliarineqartarput.

Allattoqarfik allattoqarfimmi pisortamit, siulersuisut siulittaasuannik suleqateqartumit aqunneqarpoq.

Aamma 2015-imi ilinniartut ikiortit marluk, kiisalu siunnersorti ataaseq, pingaartumik akkattoqarfimmi pisortap sulinerminut atatillugu angalanranut il.il. atatillugu aningaasaqarnermik suliaqartartoq paarlatsitut atorneqartoq atorfeqartinneqarput, taamatullu siunnersorti ataaseq allattoqarfimmi pisortamut taartaasartoq aalajangersimasumik suleqataatinneqarluni.

Init

IKIU Nuup qeqqani peqatigiiffiit suliffeqarfiillu imminnut ingerlattut allat allaffeqarfeqatigalugit inissisimavoq. Siunnersuisarfiup illoqarfiup qeqqanut inissinneqarnerani IKIU ornikkuminarnerujussuanngorsimavoq.

Allaffeqateqarnermi allattoqarfimmi pisortap allanik suleqateqarsinnaaneranut periarfissiivoq, taamaalillunilu toqqissisimanissamut ineriartornissamullu tapeqartinneqarluni.

Siunnersortit namminneq piumassutsiminnik akissarsiaqaratillu sulisut

2015-imi inatsisilerituut, eqqartuussissuserisunut fuldmægtigit eqqartuussissuserisullu namminneq piumassutsiminnik akissarsiaqaratillu sulisut, akuttunngitsumik siunnersuinermik suliaqartut 13-it missaanniipput. Taakku pingaartumik eqqartuussissuserisut allaffeqarfiini, pisortani oqartussaasuni aamma ingerlatseqatigiiffinni Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartuni atorfeqarput. IKIU siunnersortissanik nutaanik pissarsiortuarpoq, IKIU-mi suliffeqarfiit allat assigalugit sulisut sukkangaatsiartumik taarseraattarmata.

Aningaasaqarneq

Inuinnarnut Aqutsisoqarfiup ingerlatsinermut tapiissutai 2015-imi 969.000 koruuniupput, 2014-imut naleqqiullutik 25.300 koruuninik ikinnerullutik. IKIU aamma 2015-imi Tips- og Lotto-p aningaasaateqarfianit 87.000 koruuningajannik tapiiffigineqarpoq, ilinniartut inuiaqatigiinni kalaallini pisinnaatitaaffiinik akisussaaffiinillu kiisalu Kalaallit Nunaata avannaani paasititsiniaanermut atugassiissutigineqartunik. Internetimut oqarasuaatinullu aningaasartuutinut suli TELE Greenland A/S aningaasalersuisuuvoq aammalu Kalaallit Nunaata Radioa (KNR) sinerissami illoqarfinnut angalanernut atatillugu innuttaasunut paasisitsiniaasarnermi aningaasaliisarluni.

IKIU-p kukkunersiuisua 2015-imut Ukiumoortumik Nalunaarummut oqaaseqaatimini ilisimatitsivoq, nammineq isummani malillugu nalunaarut IKIU-p aningaasaqarnerani pissutsinut eqqortumik takutitsisoq, aammalu tunuarsimaarfeqarnissamut tunngavissiinngitsoq. Aamma isornartorsiuiffiusunik oqaaseqaateqartoqanngilaq. Kisiannili Per Abelsen kukkunersiuinermut allattaavimmini, 24. Januar 2016-imeersumi inassuteqarpoq, IKIU naatsorsuutimini inuuttoortarnerminik annikillititsiniarluni iliuuseqassasoq.

2015-imut ukiumoortumik naatsorsuutit 75.311 koruuninik amigartooruteqarfiupput, aammalu nammineerluni aningaasaatit 63.737 koruuninik amigartooruteqarfiullutik. Tamatumunnga pingaartumik 2015-imi missingersuutit immikkoortut ilaanni malinneqarsinnaasannginnerat peqqutaavoq. Tamatumani pingaartumik IKIU-p ukiut tallimanngorlugit nalliuttorsiorneranut atatillugu pilerisaarinermut aningaasartuutit, angalanerit ukiut siuliinut naleqqiullutik amerlanerunerat, kiisalu allattoqarfimmi pisortap akissarsiaanut aningaasartuutit pineqarput. Kisiannili allattoqarfimmi pisortap akissarsiaanut aningaasartuutit 2013-imi akissarsianut aningaasartuutit amerlaqatigiinnarpaat.

IKIU-p aningaasaqarnera pillugu annertunerusumik paasisaqarusunnermi 2015-imut Ukiumoortumik Nalunaarusiaq innersuussutigineqarpoq.

IKIU-p siunnersuisarnera

IKIU inatsisitigut suliassaqarfippassuarnut tunngasunik siunnersuisarpoq – taakku pisortanut inuinnarnullu inatsisinut tunngasinnaapput. Siunnersuisarnermi suliassanut atatillugu sullissisoqarneq ajorpoq, kisiannili suliat ilaanni IKIU allagaatinik takunninnissamut ikiuuttarpoq, aammalu suliani allani oqartussaasunut allakkiornermi IKIU ikiuuttarluni. Suliat nalinginnaasumik pisariusarput, aammalu sullissinermi annertuumik kukkuffiusimasarlutik.

Sullinniakkat

IKIU Kalaallit Nunaanni tamarmiusumi innuttaasunut, akeqanngitsumik sullinneqarnissamut aningaasaqarnikkut piumasaqaatinik naammassinnittutut isumaqarfigineqartunut siunnersuisarpoq. Tassalu inunnut isertitassatut killiliussat sinnerlugit isertitaqartunut, suliffeqarfinnut imaluunniit pisortani oqartussaasunut inatsisitigut ikiuuttoqartanngilaq.

Aamma pasisat unnerluussallu pissutsinut, pasinninnermut unnerluussinermulluunniit attuumassuteqartunut siunnersorneqartanngillat. Pinerluttulerinermi sulianut tunngassutillit illersuisumut apeqqutigineqartassapput.

Aamma nalinginnaasumik ”suliani, ingerlatsinermi oqartussaasunut tunngasuni imaluunniit suliarineqartuni, ilitsersuineq siunnersuinerlu pisariaqartinneqartumik oqartussaasunit isumagineqartoq isumaqarfigineqarpat” siunnersuisoqartanngilaq. Kisiannili IKIU-p siunnersuisarnerani annikitsuunngitsut pissutsinut, pisortani oqartussaasunit sulisartullu peqatigiiffiinit suliarineqartunut tunngasuusarput, taakkunani akuttunngitsumik kukkusoqartarmat (soorlu tunngavilersuutitaqanngitsut, maalaaruteqarnissamut ilitsersuutitaqanngitsut, akuusunut tusarniaanertaqanngitsut imaluunniit piffissami sivisuallaami suliarineqarsimasut), imaluunniit innuttaasup pisariaqartinneqartumik ilitsersuunneqarsimanani misigisimasarmat.

Angalasarnerit

Kalaallit Nunaata nunataani sumiiffiit pissutaallutik IKIU innuttaasunut Nuup avataani najugalinnut siunnersuiniarluni sulinermut atatillugu angalasariaqartarpoq. Siunnersuisumik naapitsisinnaanissaq innuttaasunut isumaqartorujussuusarpoq. Tamatumani pingaartumik pissutsit inunnut tunngasut eqqarsaatigineqarput. Aamma angalasarnerit IKIU-mut tunngatillugu aammalu IKIU-p siunnersuisarnera pillugu paasisimasaqarnerulernissamut pingaaruteqartorujussuupput. Kiisalu IKIU Kalaallit Nunaat tamakkerlugu inatsisitigut ajornartorsiutaasartunik paasisaqarluartarpoq.

2015-imi apriilimi IKIU illoqarfinnut ilinniarfiusunut pingasunut tikeraarpoq, taakkunani ilinniartut inatsisinut tunngasut pillugit paasissutissiillutik, kisiannili aamma Aasianni, Narsami Qaqortumilu innuttaasunut siunnersuivoq ilitsersuillunilu. Tamatuma saniatigut IKIU siunnersuiartorluni Sisimiuniippoq, Tasiilamiippoq kiisalu Kulusumiippoq.

Tamatuma saniatigut IKIU 2015-imi ullut 12-it atorlugit Kalaallit Nunaata avannaaniippoq, illoqarfinni marlunni nunaqarfinnilu 16-ini IKIU pillugu siunnersuinermik paasititsiniaanermillu suliaqartoqarluni, angalanerlu katillugit 1.635 km-inik isorartussuseqarpoq.

Angalanerni najukkani eqqartuussiviit nunaqarfiillu allaffii nalinginnaasumik ininik atugassiisarput, tamannalu naapertuuttumik ingerlavoq. IKIU siullermeerluni illoqarfiit annerit ilaanni kommunip allaffianiititsimmat siunnersortinniartunit ornigarneqarluarpoq.

Inatsisilerinermi suliassaqarfiit kisitsisitigullu paasissutissat

2014-imi IKIU saaffiginnissutinik 1.300-nik tigusaqarpoq.

IKIU-p naliliinera malillugu Kalaallit Nunaanni inatsisitigut siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsineq annertoorujussuuvoq, aammalu saaffiginnissutit, IKIU-mit tiguneqartut pisariaqartitsinerpiamik ersersitsinngitsut isumaqartoqarpoq. Saaffiginnissutit amerlinerat qularnanngitsumik innuttaasut IKIU-mik ilisimannittut amerlanerulernerat, taassumalu inuiaqatigiinni ilisimaneqaleriartornera peqqutaavoq. Taamatut paasinninneq aamma nammineerlutik piumassutsiminnik siunnersuisartut ingerlatsivinni imaluunniit eqqartuussissuserisut allaffiini atorfimminnit nalinginnaasunit misilittagaannut naapertuuppoq.

Ilaqutariinnermut isumaginninnermullu inatsisit kiisalu pisortanit ikiorsiissutit

Ilaqutariinnermut isumaginninnermullu inatsisinut suliassaqarfik pillugu saaffiginnissutit amerlanersaat angajoqqaatut oqartussaanermut aamma averusernermut/avinnermut tunngasuusarput. Tamatuma saniatigut saaffiginnissutit ataasiakkaat najoqatigiinnissamut inatsisinut, pigisanik agguaanermut, toqusoqartillugu piginnittuunerup nikinneranut kiisalu kingornussassanngortitsiniarnermi allagaqarnermut tunngasuupput.

Kisiannili angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit pillugit saaffiginnissutit oqaaseqarnissamut tunngavissiipput. Tamatumunnga kisitsisitigut paasissutissat pissutaavallaanngillat, kisiannili pissutsinut, innuttaasunit nassuiaatigineqartunut tunnganerullutik.

IKIU arlaleriarluni innuttaasunik, angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi pissusiviusunik inatsisitigullu tunuliaqutaasunik naammattumik ilisimatinneqarsimanngitsunik naammattuuisarpoq, taamatullu aamma ingerlatsivik angerlarsimaffiup avataanut inissiinernik atorunnaarsitsissappat piumasaqaatit suut naammassineqartussaanersut pillugu paasissutissinneqartarsimanngillat. Kiisalu innuttaasunit amerlasuut akuersinerup inatsisitigut sunniutissaanik naammattumik ilisimatinneqaratik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut akuersinissamut kommunimit pinngitsaalineqartarsimapput.

IKIU suliassanik sullissinerpianik suliaqarneq ajormat, taamaattumillu ingerlatsivimmut attaveqartarani, suliassanik sullissinerpiaat pillugu IKIU annertunerusumik nassuiaateqarsinnaanngilaq. Kisianni pisuni arlalinni suliassanik sullissinermi annertuumik kukkusoqartarsimasoq qularutigineqanngilaq.

Suliassaqarfimmi allat pillugit saaffiginnissutinut atatillugu siunnersuisarneq immikkut oqaaseqaateqarnissamut tunngavissiinngilaq. IKIU innuttaasut pissutsini aalajangersimasuni qanoq iliornissaat pillugu inatsisitigut tunngavissanik siunnersuisarpoq.

Atorfinitsinneqarnermut inatsisit

Atorfinitsinneqarnermut inatsisinut tunngatillugu saaffiginnissutit akissarsiat, soraarsitaaneq atorfinitsinneqarnermilu isumaqatigiissutit pillugit apeqqutinut tunngasuunerusarput.

Soraarsitaanermut tunngatillugu apeqqutit pingaartumik, innuttaasut piffissamik sivikitsumik periarfissinneqarluni (periarfissinneqaraniluunniit) soraartitaasarnerinut, imaluunniit naammattunik paasissutissinneqarnerani soraartitaasarnerinut tunngasuunerusarput. Innuttaasut taakku sunik pisinnaatitaaffeqarnersut, aammalu pissutsit qanoq iliorunik pitsaanerpaamik isumagisinnaaneraat pillugu IKIU-p siunnersortarpai. Kisiannili aamma IKIU sulisartut peqatigiiffiinik ataasiakkaanik, ilaasortaminnik naammattumik siunnersuisanngitsunik peqartoq paasisaqarpoq, taamaattumillu ilaasortat IKIU-mut saaffiginnittarput.

Ilitsersuisarneq kiisalu oqartussaasut allat

Saaffiginnissutit, ilitsersorneqarnissamut tunngasut IKIU-mit tiguneqartartut pingaartumik inuup suliami aalajangersimasumi qanoq iliorsinnaanerminut, imaluunniit suliami susinnaannginnerminut apeqqummut paasinninneranut tunngasuusarput. Kisiannili aamma ’oqartussaasut allat’ pillugit saaffiginnittoqartarpoq, taakkunanilu innuttaasoq suliamik ingerlateqqissinnaasaminut, soorlu Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfimmut, Ineqarnermut Naammagittaalliuteqartarfimmut, Sulitilluni Ajutoorsimanermi Saaffiginnittarfimmut il.il. aalajangiiffigineqarsimasinnaavoq.

Akiitsunut tunngasut

Saaffiginnissutit amerlasuut akiitsunut tunngasuusarput, taakkunanilu innuttaasut akiitsoqarnerminnut tunngaviusunik paasinnissinnaasanngillat. Matumani tunngaviusartut marluupput: Aapparisimasarlu akiligassanik nammaqatigiinnermi akiitsut aammalu pigisanik kingusinnerusukkut naleeruttunik akilersuilluni pisinermi akiitsut. Akiitsunut tunngatillugu saaffiginnissutit akuttunngitsumik Inissiaatileqatigiiffik INI A/S-imut aamma Iserit A/S-imut tunngasuusarput, saaffiginnissutinit amerlasuut sinerissamit tamaneersuullutik.

IKIU-p siunnersuisarnera eqikkarlugu

Kalaallit Nunaanni akeqanngitsumik inatsisitigut ikiorserneqarnissamut pisariaqartitsineq annertuujusoq qularutigineqanngilaq, tassami innuttaasut amerlasuut inatsisinut tunngasunik apeqqutissaqartarput ajornartorsiuteqarlutilluunniit, taamaallaat IKIU-mut saaffiginninnermikkut paasisaqarfigisinnaasaminnik aaqqissinnaasaminnilluunniit.

Suliani, pisortani oqartussaasunit isumagineqartuni innuttaasut ajoraluartumik oqartussaasuniit pisariaqartinneqartunik ilitsersorneqarneq ajorput, suliassanik sullissinermut maleruagassat tunngaviusut malinneqartanngimmata, aammalu innuttaasut suliani taakkunani pisinnaatitaaffimminnik ilisimasaqartanngimmata. IKIU-p taakku pisinnaatitaaffii, aammalu qanoq isummerfiginissaat pillugit siunnersuinissaq, aammalu qanoq ilillutik suliani ingerlaqqinnissaat piginnaaneqarfigilluarpai.

Aamma inuinnarnut inatsisit, pingaartumillu nammaqatigiilluni akiligassaqarneq akiitsullu allat, atorfininnermut apeqqutit pisinermilu pisinnaatitaaffiit pillugit siunnersuinissaq annertuumik pisariaqartinneqarpoq.

Innuttaasut IKIU-mit siunnersorneqartarnerat pingaaruteqartorujussuuvoq – tamatumanilu suliat, innuttaasut isumaasa IKIU-p isumaanut tulluuffiusut, imaluunniit innuttaasut ajornartorsiutinik aalajangersimasunik iluarsiiniarnerini ikiuiffiusinnaasut kisimik pineqanngillat, aammali pisinnaatitaaffiisa pisussaaffiisalu suunerinik paasinnitsitsinissaq tassani pineqarpoq.

 

Ikiu-p takorluugai anguniagaalu

Takorluukkat:

Kalaallit Nunaanni inatsisinik ilisimasaqarnerup annerulernissaanut suleqataanissaq IKIU-mi takorloorneqarpoq, tassungalu aamma nammineerluni akisussaaffinnik ilisimaarinnilernissaq, kiisalu aaqqiagiinnginnernut atatillugu innuttaasut periarfissaat pillugit paasititsiniaanermik annertusaaqataanissaq ilaapput.

Anguniakkat:

  1. IKIU-p innuttaasunut politikkikkullu ersarinnerulersinneqarnissaa
  2. IKIU-mut soqutigisaqartut suleqatigilluarneqarnissaannik qulakkeerinissaq
  3. Akisussaaffiit pisinnaatitaaffiillu pillugit pingaartumik kalaallinut inuusuttunut paasititsiniaanerup pitsaanerulernissaanut ikiuunnissaq

Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni IKIU-p ilisimaneqarnera suli annertusiartorpoq-

Takorluukkavut anguniakkavullu naammassiniarlugit suliniutissagut tassaapput:

  1. Illoqarfinnut ilinniartoqarfiusunut angalanissatta salliutinneqarnissaa, taakkunanilu ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniarfinniluunniit allani inatsisitigut pisinnaatitaaffiit akisussaaffiillu pillugit aaqqissuussinernik immikkut ittunik ingerlatsisoqarsinnaanera
  2. Nittartakkap naqitallu nutarterneqartarnissaasa isumaginissaat (kingulleq aningaasaateqarfinnit immikkut ittumik aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartitsiviuvoq)
  3. Ullunut NGO-nut sammisaqartitsiviusinnaasunut peqataasarnissaq
  4. Inunnut tusagassiorfinnik/attaveqaqatigiinnermi aqqutinik attuumassutilinnik allanik atuisarnissaq
  5. Takorluukkavut naammassiniarlugit aningaasanik qinnuteqartarnissaq
  6. Innuttaasuni misissuinernik ingerlatsineq
  7. Inatsisilerinermut ataatsimiititaliami ilaasortaatitaqanissamik qinnuteqarneq